Näin syksyn kynnyksellä alkaa aina jostain syystä huolestuttaa. Eilen huolestuin ilmastonmuutoksen vauhdista. Tänään huolestuin autosta kuuluvasta kirskahtelevasta äänestä, vaikka autosta on juuri vaihdettu laakerit viime viikolla. Huomenna huolestunen lähiomaisten väistämättömästä kuolemasta tai vastaavasta.
Kävin mustikassa. Ostin viime viikolla elämäni ensimmäisen poimurin ja sellaisen puhdistusjutun, jossa marjoja vispataan eestaas. Tämä oli kolmas mustikanpoimimisreissu. Laskeskelin, että syön viikossa noin 5-7 dl mustikoita, eli melkein kaiken mitä poimin. Pitäisi varmaan vähän tehostaa toimintaa, jotta jäisi jotain pakkaseenkin.
